Heh, aika optimistisesti mainitsin tuossa edellisessä artikkelissa jonka kirjoitin kuukausi sitten, remontin olevan pian valmis 🙂
Vaan niinhän siinä käy, mitä pidemmälle remonttia saa tehtyä sitä enemmän huomaa asioita mitä vielä voisi tehdä, ja kiinnittää huomiota aina entistä pienempiin ja pienempiin yksityiskohtiin. Jossakin vaiheessa on vain todettava, ”Tämä on nyt valmis!” mutta se ei perfektionistin luonteelle ole niin helppoa. Tupareita olen tosin lupaillut jo syyskuulle, ehkä aikarajasta on apua tähänkin koitokseen. 🙂
Remontin lisäksi olen keskittynyt shoppailemaan. Liikaakin. Aloin ajattelemaan asiaa tarkemmin, ja ymmärsin ehkä olevani koukussa shoppailuun. Siinä missä suurin osa ihmisistä hankkii tavaroita tarpeen tullen, minä shoppaan mielialojen mukaan. Nyt masentaa= lohtushoppailua, nyt väsyttää= palkintoshoppailua, nyt olen iloinen= onpa mukava mennä shoppailemaan!
Jos joku kieltää minua ostamasta, tulen vihaiseksi. ”Mutta kun tarvitsen tämän! Tämän… mikä lie se onkaan.. Mutta se kimaltelee!”
Ehkä asian tunnustaminen ja tiedostaminen on ensiaskel parantumiseen. Näin mietin myös aamulla, ennenkuin…
löysin tieni Design-torille!
Hillitsin itseni aika hyvin, nämä vein kotiin:
Eläinaiheita! 🙂
En ollutkaan aiemmin ehtinyt Design-torilla käymään, vaikka se on Tampereella järjestetty useita kertoja. Olin ehkä kuvitellut torin olevan hieman laajempi, koruja löytyi paljon mutta muu käsityövalikoima oli suppeampi. Se oli tosin ehkä minun kannaltani hyvä.
Sitten vielä suut makeaksi tallipihan suklaapuodissa!
Aika söpöjä nuo vaahtokarkki-käsilaukut!
Shoppailu ja Suklaa… Niitä pitäisi ehkä rajoittaa. Mutta täytyy myös muistaa nauttia elämästä.
Ehkä opin vielä löytämään tasapainon?
-Miljatuulikki