Istun junassa matkalla Ouluun, jotta pääsen Taivalkoskelle kalastamaan ja viettämään juhannusta. Ihanaa vain rentoutua, kirjoittaa ja upota omiin ajatuksiin. Junamatka on pitkä, mutta ehdin irroittautua työkuvioista, niin rakkaita kuin ne ovatkin, sillä Tampereella ne ovat tulleet jo uniini asti. Tuntuu kuin matkustaisi toiseen maailmaan… Mutta jännitystä on tähän päivään jo mahtunut.
Ensiasunnon osto tapahtui nimittäin tänään! Vihdoinkin! Olin hieman epätodellisessa olotilassa allekirjoitellessani papereita pankissa (joita oli ainakin 100 enkä oikeastaan edes tiedä mitä niissä luki), ja varsinkin kun sain avaimet käteeni en voinut pidätellä enää hymyä!
Kävelin pankista ulos Tammelan kaduille, ja tuijotin avainta kädessäni. Apua. Jipii! Hui. Olenko minä nyt aikuinen? En. Mutta hyvin pahasti veloissa.
En voinut vastustaa kiusausta vaan pinkaisin samantien asunnolleni! Nauratti kun en ensin edes löytänyt oikeaa rakennusta, saati muistanut monennessako kerroksessa asuntoni oli. Työnsin avaimen lukkoon ja raotin ovea. Ensimmäinen askel omaan asuntoon.
Katselin ympärilleni. Kamalaa. Kupruilevat lattiat, sotkuiset seinät, mauttomat petroolin väriset ovet ja kauhistuttavat keittiönkaapit. Mutta silti niin ihanaa, koska se on omaa.
Tämäkö muka vaatekomero? No way.
Kolmas kerros se sitten oli 🙂
Maanantaina alkaa remontti, en malta odottaa että pääsen laittamaan ennen ja jälkeen kuvia!
Ensiviikolla taas siis luvassa toimintaa, mutta loppuviikoksi aion eristäytyä luonnonhelmaan. 🙂
Tällaista pienempää shoppailua harrastin vielä asuntokauppojen jälkeen, hankin kampaamoltamme ranskalaiset täysin luonnonmukaiset tuoksut! Toinen on menossa Sonjalle joka kävi liikkeessämme muodonmuutoksessa, ja toisen pidän visusti itselläni. 🙂
Pian päästään juhlimaan keskikesää, nautitaanhan joka hetkestä?
-Miljatuulikki
Kiitos paljon!
Onnea kummitytölle uuteen kotiin!! Siitä tulee varmasti kaunis ja ihana!